Kotkan Pursiseura - Kotka Segelsällskap ry

Kotkan Pursiseura – Kotka Segelsällskap ry on perustettu vuonna 1888. Perustaminen, sitä edeltävät monivaiheiset tapahtumat sekä pursiseuran kehittyminen ovat sidoksissa paikkakunnan elämään ja ihmisiin.

Purjehdusurheilun alkuvaiheet Kotkassa – Kotkan Pursiseuran synty

1870-luvulla elettiin nykyisen Kotkan alueella kiihkeää sahayhdyskunnan kehityksen vaihetta. Venäläisten perustama Ruotsinsalmen linnoituskaupunki oli hiipunut ja Krimin sodassa tuhoutunut. Sahateollisuuden lisääntyessä asukasmäärä kuitenkin kasvoi ja Kotka tuli tunnetuksi vilkkaana meriyhdyskuntana satamineen. Intoa riitti paitsi yritteliäisyyteen myös vapaa-ajan harrastuksiin, joista purjehdus oli luonnollinen saarille ja rannikolle rakentuneessa yhdyskunnassa.

Kehittyvän sahateollisuuden myötä oli viriämässä uutta eloa ja sahatoimintaa alueella käynnisti Haminalainen Carl Henrik Ahlqvist 1870 ja norjalainen Hans Gutzeit 1871. Kummatkin herrat olivat innokkaita purjehtijoita ja Gutzeitin ostama, Tanskassa rakennettu kutteri Naja herätti ihailua ja ihmetystä sen ilmestyessä Kotkaan 1872.

Koko rannikko Viipurista Porvooseen järjesti kilpailuja. Purjehduskilpailuihin oli tullut järjestelmällisyyttä sen myötä, kun purjehdusseuroja alettiin perustamaan 1860-luvulta. Ahlqvist ja Gutzeit järjestivät yhteistuumin ja Nyländska Jaktklubben (NJK) innoittamana ja avustuksella yleiset purjehduskilpailut Kotkansaaren edustalla lokakuussa 1874. Kilpailut herättivät suurta huomiota koko itäisen Suomenlahden saaristossa ja rannikolla. Kilpailuissa noudatettiin sääntöjä ja lähtö- ja tulolaukaukset ammuttiin pienoistykillä. Saarelaiset olivat harjoittaneet purjehdusta kilpailumielessä jo useita vuosikymmeniä mutta vuosi 1872 muodosti käännekohdan purjehdusurheilussa.

Oli päästy alkuun ja seuraavaksi haviteltiin purjehdusyhdistyksen muodostamista. Hamina ja Kotka pitivät yhtä järjestäen kilpailujaan. Hamina otti vuonna 1882 pidetyn purjehduksen seuransa perustamisvuodeksi ja me kotkalaiset kevään 1888. Vasta vuonna 1899 yhteinen kokous päätti lopettaa HPS-KPS-liittymän ja jakaa kertyneet varat. Seuramme nimi muutettiin. Ensimmäisenä nimenä oli Kotka Segelförening ja pian se vaihtui Kotka Segelsällskap rf:ksi. Suomenkielisyys vahvistui. Vuonna 1926 pidetty kokous muutti nimen Kotkan Pursiseura-Kotka Segelsällskap r.y:ksi, joka vahvistettiin yhdistysrekisteriin vuonna 1934.

Yhteistoiminta

Jo 1890 -luvulla alkoi purjehtijoiden eskaaderit ja kilpailut rannikollamme, ja usein niissä oli vetäjänä NJK. Kohteina olivat Viipuri, Rääveli ja Pietari. Kotkalaiset olivat 1917 Pietarissa ja Pietarin Keisarillinen Jokipurjehdusseura (S:t Petersburgs Kejserliga flodjaktklubb) vieraili Kotkassa 1918, välisatamana oli usein Suursaari. Kotkan Purjehtijapäivät alkoivat 1916 ja Pietari kutsui jatkoille 1917. Itä-Suomen Purjehtijapäivät alkoivat 1934 ja niitä pidettiin kuusi kertaa vuorovuosina Haminan kanssa. Viipurikin järjesti yhdet niistä vuonna 1937. Itä-Suomen Regatta alkoi 1953, järjestämisvuorot vaihtuivat HPS:n, KPS:n ja ÖNS:n kesken. Niiden loppumisen myötä Meripäiväregatasta tuli jokakesäinen tapahtuma. Haiden seuraottelut käytiin Lahden ja Suomalaisen Pursiseuran välisinä monia vuosia.

Uusi kansainvälinen kausi

Elämä Kotkassa on ollut historiallisesti varsin kansainvälistä. 1990-luvulla alkoi Kotkan Pursiseuran uusi vilkas kansainvälinen kausi. Kotka International Regatta ja Suursaaren ympäripurjehdus käynnistyi vuonna 1990. Sitä seurasi avomeriluokkien SM-kisat ja Kotka Tall Ships Racen etappina. Viisi kesää kilpailtiin Suursaaren ympäri. Eskaadereita KPS on järjestänyt Vergiin ensimmäisen kerran 1994. Tallinna-Kotka purjehdittiin -95 ja kaksi vuotta myöhemmin välillä Pietari Kronstadt. Course Kemi purjehdittiin Kotkasta Kemiin vuonna 2000. Moottoriveneiden EM-kilpailut suoritettiin Ruotsinsalmen ajoissa vuonna 2001.

Moottorivenejaosto

Moottorivenejaosto perustettiin vuonna 1948 pursiseuran yhteyteen ja se liittyi Suomen Moottoriveneliittoon kolme vuotta myöhemmin. Silloin veneitä oli 28. Pursiseuran säännöt uusittiin niin, että niiden perusajatus oli koota paitsi purjehduksen harrastajat myös moottoriurheilun kannattajat yhteen. Kotkan Pursiseura olikin aikoinaan edistyksellinen ollessaan kaksikielinen, jäsenistö muodostui kaikista yhteiskuntaluokista ja seuraan kuului sekä purjehdus- että moottoriurheilun kannattajia.

Moottorivenejaosto on järjestänyt lukuisia ajoja: Varissaaren ajot, Norssaaren ajot 1952, Kalarannan ajot 1955, joista muodostui yksi paikkakunnan huomattavimmista urheilutapahtumista, Tiiskeriajot, Meripäivillä Ruotsinsalmen ajot, joissa on kilpailtu SM- ja EM-luokissa. Seuran jäsenissä on lukuisia moottoriveneilijöitä ja nykypäivänä on Kotkan Pursiseura hyvin edustettuna myös ratamoottoriveneilyn kisaluokissa.

Pienvenepurjehdus

Pienvenepurjehdukseen kiinnitettiin huomiota jo seuran alkuvuosista lähtien. Saaristoveneitä eli haapioita oli runsaasti ja niitä oli vielä 1930- ja 1940 -luvuilla. 1947 tuotiin maahan ensimmäiset Viklat (Snipe) ja jo vuonna 1948 laskettiin Kotkassa kaksi Viklaa vesille. Suurempaa suosiota Viklat saivat 50-luvulla, jolloin niitä alettiin valmistamaan sarjatyönä hinnan laskemiseksi. Kotkaan kehittyikin yksi Suomen suurimmista Viklalaivueista

Optimistijollia on rakennettu 93 kappaletta, Ok-jollia 14 kappaletta, E-jollia viisi ja vikloja 50 kappaletta.

Paviljongit

Nykyisen Meriniemen avajaisia vietettiin 1963. Meriniemi oli rakennettu 1898 Enso-Gutzeitin tehtaan johtajan huvilaksi ja asuinrakennukseksi. Tehtaan johtoa asui rakennuksessa 60-luvulle saakka. Vuonna 1962 rakennus lahjoitettiin Kotkan Pursiseuralle. Tällöin seurassa oli 241 jäsentä. Rakennus on Pursiseuran aikana toiminut paitsi seuran klubitilana myös ravintolana. Ravintolatoiminnan loistokausi oli 1900-luvun lopussa, kun rakennuksen alakerrassa toimi kesäisin yökerho Marinero. Näinä vuosina myös pursiseuran jäsenmäärät olivat huipussaan ja jäseniä oli enimmillään 1100. Viimeisinä vuosina jäsenmäärä on vaihdellut kuudensadan ja seitsemänsadan välillä.

Kotkan Pursiseura hankki Haapasaariston Pitkäluodosta alueen, josta muodostettiin pursiseuran saaritukikohta. Pitkäluodon maja rakennettiin 1988 ja avajaiset vietettiin 2.7. 1989 ja sen nimeksi tuli Ystävyyden tupa.

Aiemmat paviljongit

    – 1890 Fort Elisabetin saaressa eli Varissaaressa.

    – 1898 Vasikkasaaressa, (paloi vuonna 1910)

    – 1911 Vasikkasaaressa (tuhoutui pommituksessa 1942)

    – 1947 Vasikkasaaressa

Kirjoitus perustuu Kotkan Pursiseuran 100-vuotis julkaisuun ”KPS-KSS 100 v” jonka ovat kirjoittaneet Martti Yli-Röyskö ja Keijo Mättö. Muita julkaisuja: Handbok 1905, 50-vuotishistoriikki 1938, 75-vuotishistoriikki Yli-Röyskö, vuosikirjat vuodesta 1968, Merelle -lehdet.

Taustakuva: Kymenlaakson Museo